lauantai 12. maaliskuuta 2011

Fredagsmys

Mikä mainio sana: fredagsmys! Sana tarkoittaa perjantain myskvälliä eli löhöily- ja syömisiltaa, jonka sijaintina on jonkun koti. Tarvittaessa myskvälliä voidaan viettää muinakin viikonpäivinä, jolloin titteli muotoutuu muotoon - uskokaa tai älkää - lördagsmys, söndagsmys jne! Fredagsmys kuuluu niin olennaisesti ruotsalaiseen yhteiskuntaan, että sille on omistettu laulukin! Ja kotihiirenä minusta on ihanaa, että tässä yhteiskunnassa on sallittua mysata kotona viikonloppuisin eikä joka perjantai tarvitse lähteä radalle. Usein  fredagsmys-seurana toimii elävien puhepakettien lisäksi TV. Koska minulla ei töllöä kuitenkaan kotonani ole, kutsuin erään ihastuttavan puhepaketin kotiini viettämään fredagsmysiä.

Yksin asuessa ihan oikean, kiinteän ruoan laitto jää valitettavan vähälle. Yleensä laittelen yksikseni keittoja ja salaatteja, enemmän aikaa ja vaivaa vaativat ruoat jäävät erityistapauksiin. Sen vuoksi nautinkin niin paljon seuraa saadessani – saan ottaa paistinpannut käyttöön ja upottaa käteni taikinaan hyvällä syyllä! Minulle ruoanlaitto on ennen kaikkea terapiaa. Ehdotin ystävälleni, mitä kaikkia ruokia voisin tehdä, mutta hänen teki kovasti mieli tortilloja. Onneksi kaapissani sattui olemaan juurikin kyseisiä plättyjä ja melko suuri osa muista tarvikkeista – suostuin ehdotukseen. Sillä ehdolla, että saisin leipoa jälkkäriksi. Ja sehän passasi!

Ilta alkoi ystäväni saapumisella. Tapani mukaan mikään ei ollut siinä vaiheessa vielä valmista, mutta äkkiäkös hommat hoituivat loppuun. Alkuruoaksi ystäväni oli toivonut nachoja, joita ”tein” elämäni ensimmäistä kertaa. Ihastuin lopputulokseen, joten näitä saattaa joku joutua maistamaan vielä tulevaisuudessakin.
Joku nälkäinen (minä!) on näköjään jo napannut kuormasta... Nachojen seurana papuja, salsaa, luomujauhelihaa ja cheddaria.

Seuraavana ruokalistalla oli tortillat, joiden täytevaihtoehtoihin kuuluivat mm. lampaanjauheliha sekä falafel-pyörykät. Tästä ei valitettavasti ole kuvaa, koska kuvaan kuuluvat ruoat katosivat alta aikayksikön. Eivät ne tietenkään loppuun menneet – tuttuun tapaani ruokaa oli aivan liikaa, mutta rumia niistä syötyämme tuli. Maineelleni on näin ollen parasta, ettei tästä räävitystä ruoasta ole todisteita.

Pullataikinan olin tehnyt jo ennen ystäväni saapumista, mutta itse leipomisprosessi jäi viime tippaan. Mutta tämähän sopi, sillä vatsaparkamme täpötäyteen ahdettuamme oli hyväkin pitää pieni breikki! Sanonta parempi myöhään kuin ei milloinkaan toimii myös laskiaispullien kanssa. Ruotsalaiset ovat niin hölmöjä, että luulevat laskiaispullaan tulevan mantelimassaa, jossa on kaiken huipuksi usein mantelinpalasia! Tämän vuoksi en ruotsalaisiin semloihin koskenut, vaan leivoin omani – vaikkakin muutaman päivän myöhässä. Lisäksi lähestyvään muuttoon liittyvän jääkaapin- ja pakastimentyhjennysoperaatioiden vuoksi tein mustikka-vaniljapullia.

Perinteiset voisilmäpullat, jotka toimivat tällä kertaa myös laskiaispullina. Koska paljon parempiahan laskiaispullista tulee, jos niissä on voisilmä koristeena!
Mustikka-vaniljapullista tuli vähän kummallisen näköisiä. Mutta ensimmäinen kerta ja inspiroitu homma ovat tekosyyni - ensi kerralla osaan jo paremmin!
Jotta uskoisitte, että osaan leipoa myös kauniita pullia, laitan tähän vielä kuvan edelliseltä leipomiskerraltani :D
Alku- ja pääruoan syötyään ja pullat nähtyään ystäväni ylisti useampaan kertaan minun olevan vaimomateriaalia. Vispatessani kermaa laskiaispullia varten ihmettelin sen vievän kummallisen kauan. Jossain vaiheessa ymmärsin, että kerma, joka oli muutama päivä sitten jäänyt yli suppilovahverokeittoa tehdessäni, olikin ruokakermaa. Ja ruokakermahan ei vispaannu. Se on nyt onneksi sitten käytännössäkin todettu! Eli kermavaahtoa ei siitä kermasta tullut. Onneksi kaapista löytyi kuitenkin kesella-vaniljamössöä, joka korvasi kermavaahdon paremmin kuin hyvin. Omasta mielestäni se oli itse asiassa parempaakin kuin kermavaahto! Pelastin tietenkin tilanteen paljastamalla ystävälleni, kuinka olin suunnitellut koko jutun, jotta hän luulisi kaiken vaimoaineskehumisen jälkeen minun kuitenkin olevan inhimillinen! Suunniteltu juttu, kannattaa aina sanoa ;)

Pullat ovat sitä paitsi lähes 100 prosenttisesti luomuja – hiivaa, kaardemummaa ja kesellaa en luomuvaihtoehtoina ole löytänyt. Illan muut ruokalajit eivät valitettavasti yllä ihan samaan prosenttiin, mutta kyllä nekin kaikki varmaan vähintään 75 prosenttisesti luomuja ovat. Onneksi lähikaupassani on mielettömät luomuruokavalikoimat, erityisesti luomukasvisten laajasta tarjonnasta olen talvella iloinnut! Puhtaampi ruoka, parempi mieli!

Ps. Ruokajuomana toimi maailman paras viini: Berlina-luomuvalkkari, joka näyttää tältä:
Kiitokset ihanalle höpöttäjälle, jonka kanssa sain nauttia tästä ihanasta fredagsmysistä! Viikonloppu on muutenkin elämästä nauttimista täynnä: huomenna meillä on Göteborgin ruotsinsuomalaisten nuorten tutustumisilta ja sunnuntaina tiedossa on brunssi mysigiltä vaikuttavassa ravintolassa live-pianomusiikin kera. Kuulumisiin ja trevlig helg!

4 kommenttia:

  1. Voi Saara, sait mulle kauheen Ruotsi-ikävän päälle. Täällä Suomen puolella kun fredagsmys on parhaimmillaan sitä että jää kotiin "koska lauantaina on työpäivä". Ruotsalaisilla on hieno taito viettää myskvällar myös ihan yksinään. Tuoksukynttilöitä, herkkuja ja hyvä elokuva maailman parhaassa seurassa. Suomalainen vastinehan olis ehkä kalsarikännit :D

    Ihanaa että kirjotat kokemuksistasi, tulee ihan mieleen oma aika Tukholmassa.

    Ha det så bra!

    mvh / Saga

    VastaaPoista
  2. "Ruotsalaiset ovat niin hölmöjä, että luulevat laskiaispullaan tulevan mantelimassaa, jossa on kaiken huipuksi usein mantelinpalasia!"

    Kyllä mantelitäytteisiä laskiaispullia on aina saanut Suomestakin. Ite ainakin valitsen mantelimassan kaks kertaa kolmesta.

    Myskvällärit kelpais tännekin, tosin luulen et Petterin kanssa melkeenpä kaikki kvällar on myskvällar! :)

    VastaaPoista
  3. mikä on kesella? Ihana bloggaus taas! ^^

    -Sini

    VastaaPoista
  4. Leena: joo, löytyy niitä mantelihölmöjä Suomestakin. Mutta vieressä on aina vaihtoehtona oikeita laskiaispullia (eli hillolla) :D Mutta täällä ei niitä ole...

    Sini: Kiitos! Kesella on Arlan mömmö, joka on jotain tuorejuuston ja rahkan väliltä. Uskon, että se rantautuu Suomeenkin pian - sen verran suosittua se on täällä. Mutta Suomessa laittaisin pulliin ehkä mustikoita ja sellaista valmista vaniljakastiketta (ehkä jotain kovempaa versiota), ajaisi varmasti saman asian :)

    VastaaPoista