sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Ah, täydellisyyttä.

Tänään olen viettänyt varmasti yhden elämäni levollisimmista ja rauhoittavimmista päivistä. Heti herättyäni vedin siistit vaatteet niskaan ja lähdimme ystäväni kanssa kohti erästä Göteborgin parhaista brunssipaikoista. Incontro-ravintolaan saavuttuamme löysimmekin itsemme muiden siististi pukeutuneiden ihmisten sekä ihanien ruokien seurasta. Brunssi on italialaisvaikutteinen buffet: ruoka oli huippuluokkaa. Alkuruoaksi oli mahtava salaattipöytä sekä mm. kylmäsavulohileipiä. Pääruoaksi tortellineja, ihanaa perunamuusia, erilaisia lihoja jne. Jälkiruokapöydästä löytyi pannacottaa, tiramisua, tuoreita hedelmiä ja montaa muuta sorttia. Ah. Kaiken kruunasi livenä soittava ja laulava pianisti. Paikan tunnelmaan pääset klikkaamalla tästä (kaiuttimet päälle!). Saimme vielä paikat ikkunan vierestä, kevätaurinko paistoi sisään ja rauhoituimme kunnolla eilispäivän häslingeistä. Lisäksi paransimme tietenkin maailmaa ja suunnittelimme tulevaisuutta. Vielä kävely kaupungin, sataman ja oopperatalon kautta kotiin, täydellistä! En muista pitkään aikaan tunteneeni oloani näin levolliseksi. Tunnen, että olen täynnä. Täynnä elämää. Melko täynnä loistoruokaakin, mutta en niin täynnä, että se oloani haittaisi. Täynnä elämää – se on kuvaavasti sanottu. Minulla on tällä hetkellä niin hyvä olla, ettei tarvitse edes tehdä mitään. Musiikki ei ole päällä, kuuntelen hiljaisuutta. Kohta tartun ehkä hyvään kirjaan ja nautin tästä täydellisyydestä.

Sitten eiliseen. Päivä alkoi sillä, että leivoin erään yläasteaikojeni suurimmista herkuista, vadelma-leseherkun. Tein tätä silloin, kun kotonamme oli vadelmia – mikä ei ollut usein. Kaupasta en vadelmia halunnut ostaa, kun luin netistä niissä olevan niin paljon kaikenlaisia myrkkyjä. Täällä lähikauppani on kuitenkin siunannut minua luomuvadelmilla, joita pakkasestani löytyy aimo annoksin. Ja koska ruokavarastojen tyhjennys on meneillään, päätin leipoa kyseistä herkkua saadakseni taas vähän jauhoja, leseitä ja vadelmia käytettyä. Alla kuva eilisestä herkusta: se on sitä paitsi melko terveellinen jälkiruoaksi. Tuoksu oli mitä ihanin – se valloitti koko asuntoni! Luojan kiitos tuoksut eivät lihota, minä kun rakastan tuoksuja.

Vadelma-leseherkku
Vadelmaherkku meni kaupaksi eilisillan pippaloissa. Olemme nimittäin perustaneet yhdistyksen nimeltä Göteborgin ruotsinsuomalaiset nuoret – Göteborgs sverigefinska ungdomar. Eilen oli yhdistyksemme ensimmäinen virallinen illanvietto ja porukkaakin tuli paljon yli odotusten! Minulle tuli ainakin kymmenen uutta suomalaista naamaa, mikä on paljon täällä Göteborgissa! Enhän edes tiennyt, että meitä täällä näin paljon on! Fiilis oli sanoinkuvaamaton – ja on vieläkin. Suurensuuret kiitokset kaikille osallistujille: ilta oli menestys!

Jatkoimme vielä iltaa viinilasillisille kahden ystäväni kanssa. Nautin heidän seurastaan ja jutut menevät yksiin – nämä tytöt ovat kultaa! Tackar!

Näihin elämäntäyteisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa. Oikein rauhoittavaa sunnuntaita kaikille! Puss och kram!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti